Puhdas valkoinen

Terhi Rannela: Puhdas valkoinen

(WSOY 2004)

- Meidän oma Carrie! Anni hihkaisi nähdessään Reijan.

- Tähtitoimittaja Romanoff.

- Vielä ei ole sentään kuvaa Jokilaakson bussin kyljessä, Reija nauroi.

14-vuotiaalle Reijalle työharjoitteluviikko paikallislehdessä on unelmien täyttymys. Viimein hän pääsee kurkistamaan toimituksen maailmaan! Kun Reijaa pyydetään tekemään keskiaukeaman juttu Jokilaakson muukalaisvihasta, ei hän voisi olla onnellisempi. Tähtitoimittaja Romanoff saa nyt näyttää kyntensä!

Jutun tekemisessä on kuitenkin omat mutkansa, ja haastateltavien puheet kuulostavat välillä jopa uhkaavilta. Kirjoittaminen saa Reijan kohtaamaan omatkin epäluulonsa. Onko hän sittenkään niin suvaitsevainen kuin on kuvitellut olevansa?

Toimittajantyön lomassa Reija joutuu pohtimaan myös suhdettaan poikaystäväänsä. Seurustelu Tuukan kanssa on kyllä uutta ja ihanaa, mutta poikaa tuntuu kiinnostavan vain laiskottelu ja hauskanpito. Kunnianhimoinen Reija kaipaisi poikaystävältäkin vähän haastetta.

Kirjasta sanottua:

Puhdas valkoinen on raikas, notkeasti etenevä tarina. Siitä puuttuu kaikenlainen osoittelevaisuus ja oikeassa olemisen tarve. Teos antaa tilaa lukijan omille ajatuksille. Se voisi toimia mainiona keskustelun avaajana vaikkapa koululuokassa tai kodeissa. Romaanin dialogi on luontevaa, jopa siinä määrin, että se voisi taipua myös näyttämölle.”
(Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti)

“Naiskuvansa Rannela piirtää vahvoin värein. Uranaisia ei kauhistella eikä kaunistella.”
(Eeva Savolainen, Utain)

“Jo ensimmäisten sivujen aikana voi todeta Rannelan tekstin olevan raikasta ja jäljittelemätöntä. (…) Toivon, että Reija on tullut jäädäkseen, hän oli pirtsakkaa seuraa koko lukutuokion ajan!”
(Juulia Bernhardt, Kaustisen keskuskoulu, Lukufiilis)

“Puhdas valkoinen on pirteä avaus Rannelalta. Toivottavasti tuotanto saa jatkoa; esikoisen perusteella lähtökohdat ovat hyvät.”
(Pasi Hirvonen, Outokummun Seutu)

“Puhdas valkoinen jatkaa kiinnostavalla tavalla 1950-60-luvuilla yleistyneiden ammattiaiheisten viihteellisten tyttökirjojen perinnettä. (…) Paikallislehden toimituksen hyödyntäminen miljöönä on itse asiassa loistava keksintö: näin tarjoutuu tilaisuus käsitellä monia ajankohtaisia ilmiöitä verrattain ripeästi nuoren kokemusmaailman tasalta.”

(Päivi Heikkilä-Halttunen, Onnimanni)

“Ajatuksia herättävä Puhdas valkoinen sopisi hyvin luettavaksi vaikkapa koulussa keskustelun pohjaksi: tämä aihe ei jätä ketään kylmäksi.”
(Kaisa Nummenpää, S*Zone)